She had a pretty gift for quotation, which is a serviceable substitute for wit.

lauantai 8. tammikuuta 2011

Kaupungin haju

Kaikessa olevaisessa on haju. Ruoassa, kasveissa, ihmisissä, eläimissä, ihmisten kodeissa, kaupungeissa. En ala tässä edes siteerata yhtä lempikirjoistani, Patrick Süskindin "Parfyymia" - tai siteeraanpas!




Odors have a power of persuasion stronger than that of words, appearances, emotions, or will. The persuasive power of an odor cannot be fended off, it enters into us like breath into our lungs, it fills us up, imbues us totally. There is no remedy for it.




Olkoonkin että tuo sitaatti on englanniksi, eikä alkukielellä. Hong Kongissa tuoksuu vähän omituiselta. Aavistuksen epämiellyttävä haju on erityisen voimakas Hong Kongin saarella, ja kesti jonkin aikaa ennen kuin tajusin mistä se todennäköisesti tulee. Kyseessä on meren ja kosteuden, mutta ennen kaikkea kuivatun kalan ja ruoan tuoksu, joka tunkeutuu kaikkialle. Ennen pitkää siihen tottuu, siihen jopa kiintyy kuin rumaan lapseen. Mutta pitämään siitä en ole vieläkään oppinut. Olihan se silti aika kodikas, kun kävelin tänään ensimmäistä kertaa Causeway Bayssa. Olin istunut kaksi tuntia Starbuck´sissa ja ahtanut itseeni teetä ja skonsseja ja Lovecraftin novelleja jotta piristyisin. Ajattelin, että tässäkö tämä on, juuri kun olen kotiutumassa? Nytkö olosuhteet pakottavat tekemään äkkiliikkeen Suomeen Mummon luo? Enkä edes tiedä olenko pahoillani asiasta. Täällä on hyvä, Suomessakaan ei ole huono. Harmittelu tuntuisi tunteiden tuhlaamiselta: jos on lähdettävä, on lähdettävä. Ei siinä ole mitään kysymysmerkkiä.

Päivät ovat olleet sijoiltaan ja aika yksinäisiä. Jet lag sinänsä on ihanaa. Voi syyttää "aikaeroa", kun ei halua nousta kolmen täkin alta kalseaan huoneeseen ennen kolmea iltapäivällä. Ja miksi pitäisi? Kampuksella ei ole oikein ketään jota voisin tavata. Vai pitäisikö lämmitellä ystävyyttä kämppäkavereihin? Asuntoon tulleet kaksi tanskalaista blondia olivat innokkaita järjestämään "asuntokokouksen" - ihan kuin minä viime syksynä kun jaksoin vielä ajatella tuollaisia. Liikuttavaa. Menen ehkä mukaan. 

Kaikki vanhat kaverit ovat vielä lomilla tai muuttaneet jo pois. Huone on siivottu, laukut purettu. Asunnossa ei ole yhtään ruokaa, söin ensimmäisenä päivänä pussinpohjalle unohtuneen kourallisen pastaa ja ostin kuppinuudeleita alakerran automaatista kun olin liian väsynyt lähtemään kauppaan. Torstaina oli jo pakko käydä kaupassa. Ja hakea postista joululahjapaketti kotoa, mutta sitä viivyttelin perjantaihin asti, jotta olisi jotain mitä odottaa. 

1 kommentti:

  1. hei! luin just ton kirjan! se piti ahmia. ja sveitsissä se pitää lukea koulussa ranskaks.

    mulla on ihan vetelä tammikuu. päivään kuuluu lähinnä joogaa, nukkumista, lukemista ja ruokaa. se kuulostaa paremmalta kun on.

    no, iloa sinne ja koita nauttia joka toimettomuuden hetkestä. sähän voit sentään kottoa leffoja..

    VastaaPoista