Tänään on ollut harmaa päivä, ja se on vaikuttanut välittömästi mielialaan. Reilun viikon vallinnut aurinkoinen, viileähkö (silti ohuella pitkähihaisella tarkeneva) ja kirkas sää piti mielen korkealla mutta jo toinen sadepäivä löysi minut kuuntelemasta Leevi and the Leavingsia ja huokailemasta raskaasti. Oi, Suomi, sinun pimeytesi ja räntäisyytesi on sentään stabiilia ja ennakoitavaa. Kotoa tullut jättikokoinen pakettikin oli omiaan tuomaan pientä koti-ikävää (olin käynyt kyttäämässä sitä kampuksen postitoimistosta kolme päivää ja tiistaina kanniskelin sitä sitten mukanani mairea hymy huulillani luennolta toiselle: "Yes, my family sent me a little something, I think there´s some chocolate in there...")
Viimeisestä päivityksestä on vierähtänyt aikaa, mutta lukijajoukkoni voi huoahtaa helpotuksesta: kyseessä on sosiaalisen elämän ja opiskelun aiheuttama kiire. Monituisista tapahtumista viimeisinä kahtena viikkona voinen mainita erityisesti ekskursion paikalliseen huvipuistoon OceanParkiin, jonka Halloween-tunnelma oli häkellyttävän hieno. Muutenkin kuulemma erinomaisen messevä puisto oli (alunperin vain länsimaisten expatriaattien juhliman) halloweenin kunniaksi teemoitettu koristeluiden, useiden kymmenien naamioitujen näyttelijöiden sekä ylimääräisten kauhulinnojen (mm. "Buried alive", jossa mentiin makaamaan arkkuihin, jotka sitten työnnettiin liukuhihnalla "uuniin" ja sitä kautta maan alle aina Helvettiin asti...) avulla uskomattomaksi elämykseksi. Ohessa maistiaisina Halloween-viikon mainosvideo, joka pyöri kaikissa mtr-metrojunissa:
Ha-ha-Halloween!
 |
| "Museum of Horrors, kahdeksasta kummituslinnasta ainoa Oikeasti aika pelottava: täynnä näyttelijöitä jotka säikyttelivät... |
 |
| Ryhmäkuva |
 |
| Kyllä, minunkin oli pakko pistää vähän väriä naamaan tilaisuuden kunniaksi |
 |
Kämppikseni Kathy oli mukana myös.
|
Toinen hieno kokemus oli viime sunnuntainen vaellus New Territoryn (jossa siis itsekin asun) alueella sijaitsevalla Wilson Traililla, joka on melkoisen vaativa vaelluspolku. Hannu ja Hermonie olivat taas asialla ja mukana oli myös reilu puolisen tusinaa kaveriaan: lähes kaikki reilu kolmikymppisiä juristeja, mutta viihdyin erinomaisesti. Alunperin suunnitelmana oli tehdä 4-5 tunnin vaellus ja grillata lopuksi. Eksymisen ja yleisen aliarvioinnin takia kävelyä tulikin lähes 9 tuntia, mutta kokemus oli mahtava! Tosin kotiin päästyäni olin niin rikki että menin saman tien nukkumaan ja nukuin kellon ympäri.
 |
| Peloton suomalais-kiinalais-hongkongilais-japanilais-australialainen vaellusporukkamme |
 |
| Tripping over |
 |
| Maisemat olivat melkoiset, kunhan kiipesi tarpeeksi ylös |
 |
| Koki ja Asumi opettivat minulle pari lausetta japaniksi vaeltamisen lomassa |
Seuraavassa bloggauksessa: kulttuurierot opiskelussa ja niiden tuomaa turhautumista. Stay tuned!
Ooh! ootan innolla sun näkemyksiä kulttuurieroista opiskelussa. Voin kertoo et jonkin asteista turhautumista niihin pieniin eroihin on täälläkin havaittavissa
VastaaPoistaAinii kuvien perusteella siellä näyttää kovin vihreältä. Tuleeks sinne lainkaan syksyä? Täällä tuntuu olevan (ainaki toistaseks) tooosi pitkitetty syksy. Vähän ku suomessa, mut värit pysyy kauemmin puissa ja pimeys ja syyssateet puuttuu kuvioista. Oiskin hienoa jos tää väriloisto kestäis sun tuloon saakka :)
VastaaPoistaTäällä ei mitään väriloistoa ole havaittavissa: itse asiassa maisema on aika täsmälleen samannäköinen kuin tullessani, mutta hieman viileämpi mikä on mukavaa. Yritä pitää ne värit puissa vielä viisi viikkoa! :)
VastaaPoistaSun Halloween-meikki on makee! Teillähän näyttää olevan ihan kesämenot vielä, kuinka lämmin siellä on? Tänään satoi vähän lunta.
VastaaPoistaaika hurja muuten toi halloween video! ei semmosii varmaan sais suomen metroissa näyttää :D
VastaaPoistaJoo, video on melkoisen hieno, niillä oli 10-vuotisjuhlavuosi, joten siihen oli panostettu kunnolla. Täällä on aika lämmintä yhä, tarkenee t-paidalla ja iltaisinkin ohuella pitkähihaisella. Marraskuu on paras aika vuodesta, sanovat!
VastaaPoista